sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Valon lapsi

Lapseni,
kun sinä synnyit,
oli täysikuu

Ja se kuu valaisi meidät ensimmäisenä yönäsi
- niin kaunis ja hento pieni lapsi -
ei yhtään samanlaista maailmankaikkeudessa
ja minä olin vielä niin nuori ja osaamaton

Mitä historiaa kannoitkaan
pienillä hartioillasi
mitä loistavaa kultaista tietä
mitä korjatun viljan kultaista siiloa
millaista rakkauden tietä

Sinä tulit
elämän lahja
ristiriitaiseen yön ja päivän ikuiseen kiistaan
niin viaton sitä kiistaa selvittämään

Syysmyrsky
rakkaudenpolku
tuulien taistelu sinussa lapseni
voi kun olisin voinut lahjoittaa sinulle rauhallisemman sielun
mutta sinä sait tuulisen
palavan
taistelijan sielun

Joka kantaa aidon etsijän valoa
Valon lapsi
Täysikuun lapsi,
ihmeiden kantaja.

maanantai 24. lokakuuta 2016

Mikään ei muutu.

En tiedä mitään suomalaisista naisista,
naisista,
miehistä.
En tiedä, odottavatko he.

Minä en koskaan odota mitään.

Rakastan tai en,
sillä ei ole mitään tekemistä odottamisen kanssa,
kaikki on tässä.

Olen elossa,
odottamaton,
aavistus.

Mikään ei muutu.

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Omena nukahtaa

Kahden minuutin ajan
minä muistan.

Sitten pianon koskettimet alkavat soida,
lehdet varisevat valon aukkoon.

Omena nukahtaa
ensimmäisen pakkasen sylissä.